Auroran aasit tulivat tilalle lemmikeiksi kesällä 2021 pitkän pohdinnan ja unelmoinnin seurauksena, kun tilanpitäjät vielä ajattelivat lemmikkien hankinnasta eri tavalla. Nykyään tilan pitäjät näkevät eläimet enemmänkin itseisarvoisina yksilöinä, joiden ei kuuluisi syntyä maailmaan ihmisen huvin tai hyödyn vuoksi.
‍
Aasit ovat pitkäikäisiä eläimiä: he voivat elää yli 30-vuotiaiksi. Alusta asti oli siis selvää, että aasit ovat usean kymmenen vuoden sitoumus. Aasit elävät pihatossa, eli he saavat itse päättää milloin oleilevat sisällä ja milloin ulkona. Aaseilla ei ratsasteta tai ajeta, eikä heitä viedä maskoteiksi tapahtumiin. Aasit eroavat hevosista ja poneista huomattavasti mm. ruokinnan, luonteen ja käyttäytymisen osalta.

Aasien ruoasta 80% on olkea ja 20% heinää, lisäksi päivittäin annetaan kivennäisrehua ja satunnaisesti porkkanaherkkuja. Talvella suosiossa ovat kuivatut lehtipuiden oksat ja männynoksat. Aasien luontainen lauma on pienempi kuin hevosten ja ne muodostavatkin elinikäisiä ystävyyssuhteita toisten aasien kanssa. Aasilla tulisi aina olla aasikaveri omassa laumassaan - vaikka aasi voi elää näennäisesti hyvää elämää ponien, hevosten, lampaiden tai vuohien kanssa, mikään ei kuitenkaan korvaa toisen aasin seuraa.  Aasi on Suomessa suht harvinainen eläin: aaseja on Suomessa noin 400 yksilöä. Lisää aaseista voi lukea esim. Suomen aasiyhdistyksen ja Donkey Sanctuaryn sivuilta.